Toimiminen seinäkiipeilyssä

Seinäkiipeily on nopeimmin kasvava kiipeilyn osa-alue. Seinäkiipeilytiloja rakennetaan kovaa kyytiä eri puolilla maatamme. Myös kuntien nuorisotoimen kuvioihin laji soveltuu hyvin, koska se antaa elämyksiä, ja sillä on keskittymiskykyä parantava vaikutus. Seinäkiipeilyssä kilpaillaankin. SM- kisat järjestettiin ensikerran vuonna- 92. Suomen Kiipeilyliitto ja seurat järjestävät kiipeilykilpailuja ja nykyinen Suomi-CUP on usean eri osakilpailun lopputulos.
SKILLin kilpailuvaliokuntaa vetävät henkilöt toimivat lajivalmentajina. Joissakin kerhoissa on myös nuorten valmennustoimintaa.

TOIMIMINEN SEINÄKIIPEILYSSÄ
Matalimmilla , alle nelimetrisillä seinillä varusteiksi riittävät kiipeilytossut , mankkapussi ja pala magnesiumgarbonaattia. Tätä korkeammilla toimitaan köysistössä. Jolloin tarvitaan lisäksi kiipeilyköysi, istumavaljaat ,HMS-sulkurengas sekä varmistusväline. Sekä alaköysikiipeilyssä lisäksi muutama jatko(nauhalenkki jonka kummassakin päässä on sulkurengas).Varusteet voi hankkia vaikka osin kaverin kanssa kimpassa. Joiltakin kiipeilyseinän pitäjiltä voi myös vuokrata varusteet.
Kiipeily suoritetaan aluksi yläköysivarmistuksella, kokeneet voivat kiivetä myös alaköydellä eli liidata. Yläköysikäytössä köysi kulkee katon rajassa olevan rautaisen ruuvilukittavan sulkurenkaan kautta alas sivulle, jossa kaveri varmistaa omista valjaista varmistuslaitteella ns. punttiperiaatteella. Ryhmien kiipeilyttämisessä suositellaan varmistusvälineeksi automaattisesti lukittuvaa Petzl Grigri:ä.

Kiipeilyhallit jakaantuu kahteen pääryhmään. Boulderhalleissa seinän korkeus on alle 4 metriä ja alla on puolen metrin paksuinen patja ja kipeily tapahtuu ilman valjaita ja köyttä. Kiipeilykeskuksissa reittien korkeudet vaihtelee 5- 30 metrin välillä ja niissä toimitaan köysistönä.