Pohjois- Suomi, Korouoma

Pohjois- suomen jääkiipeilypaikat  Leo Määttälä 1999

Pohjois-Suomi on ilmaston kannalta paremmassa asemassa kuin Etelä- Suomi. Jääkiipeilykausi alkaa jo joulukuun alussa ja päättyy huhtikuun lopussa. 10-20 metrisiä jääputouksia löytyy useasta paikasta; mm Kuusamon Julman Ölkyn kanjonista, Hepoköngäs Kajaanin seutuvilla sekä Kemijärven Pyhätunturilta Pyhäkasteen putous.

Korouoma
Korouoman rotkolaakso sijaitsee Posion kunnan Pernun kylän kohdalla puolenkymmentä kilometriä etelään Posio-Rovaniemi tieltä. Paikoin yli sata metriä syvänä se on yksi Suomen syvimpiä rotkolaaksoja. Alueella on talvisin Suomen monipuolisimmat jääputouskiipeilymahdollisuudet; 10-30 jäätynyttä vesiputousta korkeudeltaan 20-70m. Kesäisin voi alueella kiivetä graniitilla reittien ollessa 20-60m korkuisia. Korouoman rotkolaakso on luonnonsuojelualuetta, joten noudata Metsähallituksen ohjeita siellä liikkuessasi.

AJO-OHJEET KOROUOMAAN

Yläjuoksun alue, eli talvikiipeilypaikka , kartan kohde numero 1
Ajetaan Rovaniemeltä noin 100 kilometriä kantatietä – 81 Posiolle päin, käännytään n. 2 kilometriä ennen Pernun kylää oikealle Koppelojärven tielle tai Posiolta tultaessa ajetaan 2 km Pernun kylän ohi, ja käännytään vasemmalle sivutielle. Tietä ajetaan 2 kilometriä, käännytään oikealle Saukkovaaran metsäautotielle, jota ajetaan suoraan n. 3,5 km , kunnes tie päättyy parkkipaikalle posion Kunta pitää tien auki läpi talven, mutta se on tuiskun jälkeen yleensä viimeisimpänä avausvuorossa Pernun sivuteistä. Parkkipaikalla on Korouoman opastetaulu. Kävellään, tai hiihdetään parkkipaikan perältä lähtevää rotkolaaksoon vievää moottorikelkan uraa alas laakson pohjalle. Laakson pohjalla Ruskean Virran läheisyydessä  on Metsähallituksen ylläpitämä laavu ja vuokratupa. Vuokratupaa on maksullinen, lukittu, ja sitä voi varata linkistä alla. Varusteina kamiina, keitin, laverit viidelle, ulkokäymälä. Sitä vuokraa Lomarengas.

http://www.lomarengas.fi/mokit/posio-piippukota-erakamppa-10694?siteName=lomarengas

piippukota

korokartta

Korouoman kämppä, kartan kohde 2
Metsähallinnon kämppä on huollettu ja avoin. Tilaa siellä on noin 10 henkilölle. Se sijaitsee Korojoen pohjoisella rantatöyräällä noin 5 kilometriä vuokratuvasta yläjuoksulle päin ja sinne pääsee hiihtämällä laakson pohjaa. Joinakin vuosina metsähallinnolla on hakkuita alueella, ja silloin autolla voi päästä noin kilometrin päähän, kun lähdetään ajamaan vasemmalle tietä noin 400 metriä ennen Saukkovaaran Metsäautotien pään parkkipaikkaa. Tietä ajetaan noin 3 kilometriä, ja suunnistetaan sitten kompassin kanssa kämpälle noin kilometrin matkan.

k116

Kesäkiipeilypaikka, kartan kohde 3
Aja Rovaniemeltä kantatietä 81 noin 100 km Posiolle päin, oikealla on iso parkkipaikka, jossa Posion matkailuinfotaulu. Kapea metsäautotie lähtee oikealle heti parkkipaikan jälkeen. Aja sitä suoraan noin 3 km, tulet yksityisen majan eteen. ( Talvisin tämä tie on usein auraamatta, jolloin joudut hiihtämään maantieltä saakka.) Majan pihassa on Korouoman vaellusreitin opastetaulu. Seuraa opastettua vaellusreittiä noin 2 kilometriä, kunnes ylität Korojoen. Ns. Kesäleirin laavu heti sillan jälkeen vasemmalla. Sikaariporras on muutama sata metriä oikealla, Sininen Putous, Blue Boy ja Big Boy ovat vajaa kilometri vasemmalla ja kesäkiipeilykallio Sikaareineen näkyy oikealla edessä.

Historiaa:
Alue löytyi syksyllä –83 Leo Määttälän toimesta. Tammikuussa –84 saapui Helsingistä Juha Nurmi, jonka johdolla ja Leo Määttälän avustuksella aloitettiin kiipeilytoiminta Korouomassa. Aluksi kiivettiin keskivaikeisiin kuuluva Sikaariporras 45m, 70-85 astetta. Myöhemmin helppo Enkelinputous 40m, 50-70 astetta. Alajuoksun pystysuoraa Sinistä Putousta tyydyttiin vain ihailemaan. Sen sijaan kiivettiin Sinisen molemmin puolin olevat matalammat putoukset Blue Boy 15m, 90-70 astetta Juhan johdolla, ja Leon johdolla Big Boy 25m, 80 astetta.
Big Boy kuvassa

k109

Kesällä –84 avattiin ensimmäiset kallioreitit joen alajuoksulla ns. Kesäleirissä Leo Määttälän toimesta. Reitit nimettiin myöhemmin Classic , vaikeutta 5- ja Lohkarekäytävä, vaikeutta 4.
Kuva kesäkiipeilypaikasta

004-copy

Talvella -85 – 86 löydettiin joen yläjuoksun jääputoukset. Niistä kiivettiin helpoimmat.
Jaska Jokunen kuvassa

k110

Talvi 85- 86 oli monella tavalla merkittävä suomalaisessa jääputouskiipeilyssä. Kiipeilytaidon karttuessa ja paremmilla varusteilla päästiin pystysuoran jään kimppuun. Käyttöön saatiin ensi kertaa titaniumista valmistettuja jääruuveja. Ne olivat ylivoimaisia, sillä ne ruuvautuivat kovallakin pakkasella käsivoimin jäähän. Leo Määttälä valmisti parempia jäähakkuja pajassaan, ja aikaisemmin käytössä olleet vuoristohakut voitiin korvata näillä. Myös Petri lintisen Ja Kim Pennasen käynti toi uusia tuulahduksia. Petrin johdolla tehtiin ensinousu ensimmäiselle raskaan sarjan jääputoukselle: Revontuliputous 40m, 90-80 astetta. Jää oli rapeaa, sillä nousu tehtiin –30 asteen pakkasessa. Ruskea Virta sai ko. talvena kolmekin eri reittiä. Maaliskuun alussa tehtiin ensinousu: Keskireitti 25m, 85 astetta + 30m 70 astetta. Reitti oli siihen saakka Korouoman vaikein. Tekijöinä Leo Määttälä ja nopeasti kehittynyt Esa Turunen. Pääsiäisenä putoukselle syntyi kaksi reittiä lisää: helpoin Kahden ruuvin reitti 45m, 70-80 astetta Kim Pennasen johdolla, ja Keskireittiä vaikeampi 60m korkea ja suurelta osin pystysuora Uutiskynnys. Köysistöä johti ensin K.P ja sitten L.M. Reitin ensinousua saatiin kuvaamaan television uutisryhmä, ja talkoitten tuloksena saatiin jääkipeilystä muutaman minuutin ohjelma tv:n urheiluruutuun ja parinkymmenen minsan ohjelma myöhemmin.. Ruskean Virran helpoimmalle reitille saatiin useita toistonousuja oululaisten toimesta. Myös Uutiskynnys sai toistonousun parin viikon kuluttua. Tälläkertaa oli asialla L.M ja E.T. Toveruksilla oli tähtäimessä Ruskeanvirran tyly oikea pilari ( työnimeltään Arktinen hysteria ), mutta jään laadun takia Uutiskynnys tuntui kiehtovammalta. Paikalle tuli ylesöä peräti 60:n hiihtäjän verran. Laturetkeläisten hassut kommentit kuuluivat hyvin ylös seinämälle. Myös Mammuttiputous sai kolmannen reitin.

Syksyllä –86 oli osaston Ruskakiipeilytapahtuma Korouomassa. Paikalla oli 6 kiipeilijää. Saavutuksista mainittakoon: Uuden savuhornireitin löytyminen (L.M). Reitti oli helppo ja siitä tuli heti kaikkien suosikki. E.T. kiipesi yläköydellä vaikean halkeama-kattoreitin (5+ tai 6-). Outi Torvinen nousi ensimmäisenä naisena Lohkarekäytävän.

Jääkiipeilykausi kaudelle 86-87 avautui L.M.:n kiivetessä yläköydellä Ruskean virran keskireitin siltäosin kuin 50m:n köysi ylti. Aika oli niiinkin aikainen kuin 7:s joulukuuta. 19.12 kiivettiin Korouomassa reitti ensikertaa yöllä. Asialla olivat E.T ja L.M. Kohteena oli Mammuttiputouksen keskireitti 25m. 85+ 15m 65 astetta. Pakkasherraakin oli mukana 30 asteen verran. Homma hoitui kahdessa tunnissa. Seuraavana päivänä uhmattiin Sinistä Putousta mutta putouksen keskiosan 15 metriä korkea jääpuikko oli liian ohut, ja liiaksi irti kalliosta, joten ensinousu jätettiin vielä tulevaisuuteen. Sensijaan tehtiin Sikariportaalle toistonousu. Kyseessä oli uusi Suora Linja 45m, 70-90 astetta (E.T ja L.M.)

Kevättalvella –89 kiivettiin Ruskean Virran oikeassa reunassa oleva Arktisen Hysterian pilari 60m, 80-90 astetta. Leo Määttälän ja Esa Turusen toimesta, sekä vuotta myöhemmin viereen reitti Arktinen Harmonia.

Nykyään Korouomassa kiipeillään talviaikaan jo lähes joka viikonloppuna. Mammuttiputous 30-50 metrin reitteineen on aloittelijoiden suosiossa, helppoja ja keskivaikeita reittejä, Ruskea Virta korkeampana on enemmän kokeneempien haaste. Sen oikeanpuoleinen seinämä Arktinen pilari on 40 metrin matkalta pystysuora (vaikeusaste Norjalaisella jääputousasteikolla viitosta). Pilari ei ole joka vuosi kiipeilykunnossa, niinpä toistonousut ovat saaneet odottaa. Arktisen Hysterian reitin toistonousun tekivät talvella-93 Hakomäki-Saarela ja seuraavat Suominen-Oksman ja Leinonen-Jounela. Eräänlainen jääputouskiipeilyn ennätys Ruskealla Virralla on Määttälä-Oksman- köysistön nimissä: 7 nousua samana päivänä ( on yhteensä 14 köydenpituutta) , jokainen nousu eri reittiä. Tempaus tehtiin pääsiäisenä-92.

JÄÄPUTOUKSET KOROUOMASSA

Kaikki jääputoukset sijaitsevat rotkon etelänpuoleisella seinämällä ja näinollen ne on varjossa auringonpaisteelta. Tämä takaa pitkän kiipeilykauden aina huhtikuun lopulle saakka. Runsaasti virtaavilla putouksilla veden kulku- uomat poikkeavat huomattavasti toisistaan eri vuosina. Runsaasti virtaavilla putouksilla jääseinämän muoto muuttuu muuttuu huomattavasti myös saman talven aikana. Hyvin kuivan syksyn jälkeen on Korouomassa vain muutama kiipeilykelpoinen jääputous. Jääputouksia on kymmenestä kahteenkymmeneen ja ne sijaitsevat noin kymmenen kilometrin matkalla Korouoman rotkolaaksossa. Seuraavassa osassa jääputoukset Korojoen yläjuoksulta alajuoksulle päin.

JÄÄMORSIAN kartan kohde 4.

k137

Jäämorsian on Korojoen yläosan helpoin jääputous. Se sijaitsee Korouoman autiotuvan läheisyydessä joen yläjuoksulla. Autiotupa on Metsähalliruksen ylläpitämä, ja siihen voi majoittua maksutta noin 8- 10 henkilöä kerrallaan. Jääputous näkyy kämpältä, lähestyminen 400 m. Jääputouksella on korkeutta 40- 50 m, ja leveyttä 10- 30 m. Jyrkkyyttä reiteillä on 60- 80 astetta, keskellä loiva hylly. Veden virtaus on kohtalaista läpi talven, josta seuraa, että jään paksuus usein riittää alaköysinousuille. Oikean reunan puita voi käyttää apuna varmistamiseen. Laskeutuminen kävellen vasemmalta puolelta. Ensinousun tekivät Leo Määttälä ja Kari Väyrynen v. 1985.

TIMANTTIKOURU 5.

Se sijaitsee noin puolitoista kilometriä edellisestä alavirran suuntaan. Korkeus noin 40 m, leveys 10- 20 m. Jään jyrkkyys 50- 80 astetta ja välillä loiva ramppi. Laskeutuminen köydellä puista kourun vasemmalta puolelta 20 + 20 m. Ensinousu Leo Määttälä ja Juha Nurmi v. – 85.

REVONTULIPUTOUS 6.

k145

Sijaitsee alajuoksulle päin pari sataa metriä edellisestä. Lähestyminen pari kilometriä kämpältä, tai pari kilometriä vuokratuvalta alajuoksun suunnasta. Seinämän korkeus 40 metriä, leveys 5-10 metriä, jyrkkyys 80-90 astetta. Jään vahvuus usein ohut ja jää lohkeilevaa, sillä vettä virtaa usein vain syystalvesta. Laskeutuminen ainoastaan puista vasemmalta puolelta. Ensinousu: Petri Lintinen ja Leo Määttälä v- 86.

TUULEN TIE 7.

k152

Sijaitsee muutama sata metriä edellisestä alavirran suuntaan. Paikalla on lähinnä vain ohuita puikkomaisia jäämuodostumia pystysuoralla kalliolla, joinakin talvina jäätä ei muodostu laisinkaan.. Korkeus noin 40 metriä. Jääputous on kiivetty Oululaisten toimesta 90- luvulla.

JASKA JOKUNEN 8.

k110

Sijaitsee seuraavana. Kämpältä noin 2200 m, tai vuokratuvalta reilu puolitoista kilometriä. Korkeutta 50 metriä, leveys vaihtelee 20 – 60 metrin välillä. Vettä virtaa yleensä vain syystalvella ja jää usein ohutta ja lohkeilevaa. Helpoin linja kulkee viistoon vasemmalta oikealle pystysuoran osuuden alapuolella. Seinämän keskiosaan muodostuu joinakin talvina jääluola, joka soveltuu kuvaus- tai varmistuspaikaksi, tai vaikkapa eksoottiseen yöpymisseikkailuun. Laskeutuminen puista jääputouksen oikealta puolelta 20m + 25 m. Reitit 1,2,3 tehty v. 1985 Juha Nurmen ja Leo Määttälän toimesta.

MAMMUTTIPUTOUS 9.

163-copy

Mammuttiputous on Korouomam suosituimpia kiipeilypaikkoja. Se sijaitsee Ruskean Virran ja Jaska Jokusen Välissä, matkaa vuokratuvalta noin 1 km. Korkeus oikeassa reunassa 50 m, vasemman reunan reritit 35 m. Leveyttä jääputouksella on 40 m. Vettä virtaa kohtalaisesti läpi talven. Ensin jäätyy oikea reuna, sitten vasen, ja vuodenvaihteen tienoilla jyrkkä keskialue. Jään vahvuus reunoilla yleensä riittävä, keskiosan ontot kohdat voivat olla vaarallisia. Laskeutuminen kävellen vasemmalta puolelta. Reitti 1. Classic 50 m, 60- 90 astetta, Juha Nurmi 1985. Reitti 2. Vasen Reuna 50- 80 astetta Leo Määttälä 1985. Keskireitti numero 3 70- 85 astetta Leo Määttälä v. 1986. Reitti 4 Raaka Linja 60- 90 astetta Esa Turunen 1987.

RUSKEA VIRTA 10.

158-copy

Piippukallion Ruskea Virta sijaitsee vuokratuvan läheisyydessä. Korouoman korkeimpana jääputouksena se antaa haastetta kokeneemmillekin jääkiipeilijöille. keskialueen reiteillä korkeutta 60 m, vasen pilari 45 m, Arktinen pilari oikealla 55 m. Veden virtaus voimakasta läpi talven ja pakkassyksyinä jäätä pääsee kiipeämään jo loka- marraskuun vaihteessa. Alkutalvesta jäätyy putouksen etuosa, kevättalvella vasen pilari. Arktinen pilari on kiipeilykunnossa vain noin joka kolmas vuosi. Jään laatu on usein huono jyrkillä alueilla ja jos on runsaasti kukkakaalijäätä, on viisainta kiivetä vain yläköydellä. Laskeutuminen köydellä vasemman pilarin päältä 40 m, tai kävellen ylhäällä 200 m alavirran suuntaan, ja vinottain rinteessä olevia ramppeja jääputouksen juurelle. Vasta- alkajat voivat kiivetä helpon 15 metrisen reitin oikealle olkapäälle Arktisen Pilarin alle, josta voi laskeutua köydellä takaisin.
Piirroksen reitit: 1. Kahden ruuvin reitti 45 m, 60- 80 astetta Kim Pennanen- 86. 2. Keskireitti 60m, 60- 90 astetta Leo Määttälä ja Esa Turunen – 86. 3. Uutiskynnys 55 m, 80- 90 astetta Kim Pennanen ja Leo Määttälä – 86. Reitin ensinoususta tehtiin 20 minuutin ohjelma televisioon. 4. Reissumiehen Taival 35 m, 80- 90 astetta Leo Määttälä – 87. 5. Arktinen Hysteria 55 m, 80- 90 astetta, Leo Määttälä ja Esa Turunen – 89. 6. Arktinen Harmonia 55 m, 80- 90 astetta, Esa Turunen ja Leo Määttälä – 90. Joinakin vuosina jäätä muodostuu Arktisen pilarin oikeallekin puolelle, johon on kiivetty Tandem- reitti 80m, 60- 70 astetta Esa Turusen ja Leo Määttälän toimesta vuonna- 88.
Kuva: Arktisen Harmonian ensinousu, Esa Turunen

k200

ENKELIPUTOUS 11.

k104

Enkeliputous on loiva 35 metriä korkea jääputous. Sijainti vuokratuvalta noin 2 km joen alavirran suuntaan. Ensinousu Juha Nurmi kevättalvella 1984.

SININEN PUTOUS 12.

240-copy

Sininen Putous on Korouoman alaosan ylväin jääputous. Kaunis kirkkaansininen jää säväyttää kaukaakin katsoessa. Se sijaitsee kesäleiristä kilometrin ylävirtaan, tai vuokratuvalta 2,5 kilometriä alavirtaan. Kokonaiskorkeutta jääputouksella on 40 metriä. Yläosa muodostuu vapaasti riippuvasta massiivisesta jääpuikosta, joka on metrin verran irti kalliosta ja alaosa n. 60-70 astetta jyrkästä jäärampista. Jäätä ei muodostu kaikkina talvina tarpeeksi kiipeilyyn. Tylyn ja vaarallisen puikon ensinousu sai odottaa pitkään. Vasta vuoden 1998 kevättalvella jo Norjan korkeita jääputouksia kolunnut Juha Leinonen uskaltautui liidaamaan sen. Reitin nimi Sudenhammas (joka on myös korun nimi).

Sinisen pojat:  BIG BOY ja BLUE BOY 13.

k109

Ne sijaitsevat muutama sata metriä alavirtaan Sinisestä Putouksesta. Big Boy on 25 metriä korkea, jyrkkyyttä 70 astetta ja Blue Boy on matalampi. Ensinousut kevättalvella- 84 Juha Nurmen ja Leo Määttälän toimesta.

SIKAARIPORRAS 14.

k101

Sijaitsee muutama sata metriä kesäleiristä alajuoksun suuntaan. Korkeutta on noin 45 metriä ja kolme pystyhköä seinämänpätkää, ja välissä loivemmat rampit. Veden virtaus ja jään laatu kohtalaisia. Keskiportaan jää on paikoin ontto. Seinämällä kasvavien puiden käyttö varmistamiseen jouduttaa liidausta. laskeutuminen putouksen kohdalta tai vasemmalta puolelta köydellä 2 kertaa 20 m. Reitti 1 60- 80 astetta, 45 m, Juha Nurmi 1984. Reitti 2 60- 90 astetta, 45 m, Esa Turunen 1986.

ROSVOSEKTORI 15.

Rosvosektori sijaitsee 500 m edellisestä alajuoksulle päin, korkeus noin 50 m. Paikka otettu käyttöön vasta 2000- luvulla, koska aiemmin ei jäätä muodostunut alas asti. Tällä hetkellä suosittu mixedmesta.
rollomixed.comista löytyy lisää infoa reiteistä sekä youtube- videoita.
Rosvosektori 80- luvulla

nimetonj

Rosvosektori 2000-luvulla

248-copy

korokartta