Toimiminen Lyngenissä

Lumikiipeily Lyngenin Alpeilla Pohjois-Norjassa

Lyngenin niemimaa sijaitsee Pohjois-Norjassa n. 80 km päässä Kilpisjärveltä. Siitä on tullut suosittu vuoristokohde kevättalviseen lumikiipeilyyn varsinkin pohjoissuomalaisille kiipeilijöille; onhan se vain kahdeksan tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Toki lähempänäkin on vuoriryhmiä, esim. Sarekin ja Kebnekaisen vuoriryhmät Ruotsissa, mutta niiden sijainti on sen verran kaukana tiestä , että lähestymiseen kuluu aikaa, joka on pois kiipeilystä.

Lyngenin niemimaa on n. 80 km pitkä ja 20 km leveä ja tietenkin täynnä toinen toistaan upeampia vuoria: satoja tuhatmetrisiä, parikymmentä 1500 metristä, korkein 1800 m. Ja mikä mukavinta; tie kiertää miltei koko Lyngenin ympäri. Monessa paikkaa reiteille voi lähteä suoraan autolta.

Olosuhteet lumikiipeilyyn siellä ovat parhaimmillaan helmi-maaliskuulla, jolloin keskitalven kaamos on väistynyt ja valoisaa on jo reilu kymmenen tuntia vuorokaudessa. Lämpötilatkin ovat silloin parhaimmillaan. Päivisin on lämpötila jonkin verran pakkasen puolella , öisin voi olla jopa viisitoista pakkasastetta. Huhtikuu on Lyngenin reissua ajatellen jo ongelmallisempi ajankohta. Päivälämpötilat kohoavat helposti plussan puolelle aiheuttaen sohjolumi-laviinivaaran ja sääkin on silloin useammin pilvinen. Syystalven kiipeilyä ajatellen hyvä aika on lokakuun loppu tai marraskuun alku. Silloin lähestymiset laaksoissa voidaan suorittaa lumettomissa olosuhteissa. Lumi alkaa noin 500 metristä, josta reititkin alkavat.

Kevätkesä on vaarallista aikaa. Silloin jäätikön railot avautuvat ja seinämiltä valuvat alas kaikki roudan irroittamat ainekset. Jäätikkövaellukseen otollinen aika alkaa heinäkuun puolivälistä ja kestää elokuun lopulle.

Huonona puolena on Atlantin läheisyydestä johtuva oikutteleva sää. Sää on kuitenkin suosinut tähän asti suhteellisen hyvin suomalaisia.

Yöpymiset Lyngenin reissun yhteydessä on usein toteutettu lumiluola- tai telttamajoituksena. Perusleiri on viety 400- 800 metrin korkeuteen jäätikölle tai reunamoreenille. Talviolosuhteet vastaavat leiriytymisvarusteiden ja vaatetuksen valinnan puolesta ylävuoriston olosuhteita. Vuorille ei saa viedä mitä tahansa telttoja. Tämä on jo koettu kantapään kautta. Lyngenissä on jo lyyhistynyt useita kaukoidässä valmistettuja telttoja. Terra Novan retkikuntaversiot ovat osoittautuneet luotettavimmiksi. Jos talvella samassa leirissä oleskellaan useita vuorokausia, on lumiluola telttaa parempi vaihtoehto. Lumiluolan teosta lisää myöhemmin. Myös Gore-Tex vaatetuksen omistaminen auttaa tuomaan matkalta positiivisiakin elämyksiä.

Keskeisellä paikalla Lyngenissä on Lyngseidetin keskustassa motelli- ja leirintäalue. Se tarjoaa monen tasoista yöpymismahdollisuutta. Kiipeilyporukalla on ollut tapana vuokrata suuri talviasuttava mökki sieltä ainakin osaksi aikaa kiipeilytapaamisen yhteydessä. Vaatteiden kuivatus talviolosuhteissa on hankalaa, näin sekin asia on saatu ratkaistua ja lisäksi on voitu kiipeillä läheisissä vuoriryhmissä mökistä käsin.

Läheisin on Kjostindane-ryhmä. Siinä on kaksi 1500 metristä helposti saavutettavaa huippua. Kiipeilyvarusteet voi pukea autolla vuonon rannnassa. Sture Kjostindin länsiseinä ja Istindin eteläseinä ovat vasta-alkajien suosiossa. Ylä-Lyngenin vuoriryhmiin matkatessa on telttayöpyminen parempi vaihtoehto. Kohteita esim. hieno Stortindin länsiseinä tai monet huiput Strupbreen -jäätikön takana Lenangstindane-ryhmässä. Ylä-Lyngenistä on lautta-yhteys Tromssan puolelle jonne tulee matkaa noin 60 km. Huonolla säällä siellä voi käydä uimahallissa ja sisäkiipeilyseinämällä joita on peräti kaksi.

Ala-Lyngenissä on kiipeilyn kannalta useita suosittuja vuoriryhmiä. Länsirannalta löytyy Lyngenin upein kiipeilyalue Lakselvtindane-ryhmä. Tomasskar- solan kautta voi kiivetä Lyngenin klassikoille, Tomastindille tai Sture Lakselvtindille. Ellendalen-laaksoa myöten voi hiihdellä tylyn Guhkesgaisin kimppuun. Etelämpänä on kaunis Piggtind, jonka normaalireitti on helppo, mutta pohjoisseinä tosi vaativa. Lyngenin itärannalla ovat alueen korkeimmat jääputoukset, korkeutta 50-300 metriä.