Kiilat ja frendit

KIILAT

Kiila on yleisnimi kaikille halkeamaan pujotettaville kiinteämittaisille varmistusvälineille. Pienet kiilat ovat yleensä vaijerin päässä, suuret ovat naru- tai nauhalenkissä. Kiiloja on monen mallisia, yleisimmät ovat ns. stopperimalli ja hexentricit. Tavallisin valmistusmateriaali on alumiini. Kiilat eli stopperit ovat hieman kiilamaisia alumiinikappaleita joihin on porattu reiät joiden läpi vaijeri kulkee. Pienimmät vaijerikiilat mahtuvat halkeamaan, jonka leveys on vain muutama millimetri. Tällaisen sijoituksen kestävyys on tosin parhaimmillaankin pari-kolmesataa kiloa, kunnollisen leveämmässä halkeamassa olevan kiilan kesto on tonnin- puolentoista luokkaa. Useat kiilat ovat hieman kaarevia, jolloin niille on helpompi löytää hyvä kohta halkeamassa ja ne pysyvät luotettavammin paikoillaan.

Hexentricit ovat kookkaita muotoiltuja kuusikulmaisia mutterin mallisia varmistusvälineitä, joilla varmistetaan nelisenttisistä kymmensenttisiin halkeamiin. Heksujen narut on uusittava riittävän usein.

Säätyvät epäkeskovarmistuslaitteet eli FRENDIT

Kiilojen lisäksi nykyaikainen kiipeilijä käyttää varmistuksiinsa muuttuvaleveyksisiä välineitä: FRENDEJÄ. Niissä on vaijerivarsi ja akseli johon on asetettu 3 tai 4 epäkeskon muotoista “leukaa”. Ellipsin muotoiset jousikuormitteiset leuat on kohdistettu siten, että rasituksen syntyessä varren suuntaaan leuat pyrkivät avautumaan ulospäin ja laite puristuu kalliohalkeamaan yhä tiukemmin. Laitetta käytetään varren suuntaisesti liiikuvasta sormirenkaasta tai tangosta, joista lähtee ohuet säätövaijerit leukoihin.

Kiilat on aina asetettava rasituksen suuntaan kapenevaan halkeamaan. Frendien etu kiiloihin verrattuna on, että leukojen leveyttä voidaan säätää huomattavan laajalla alueeella ja laite voidaan asettaa tasalevyiseen, hyvissä olosuhteissa jopa rasituksen suuntaan lievästi avautuvaan halkeamaan.

Kolmileukaisia (TCU) käytetään kapeammissa halkeamissa noin sentistä kolmeen senttiin, nelileukaisia (SLCD) leveämmissä 2 – 10 sentin halkeamissa.

Huippua edustaa amerikkalaisen Yvon Chouinardin kehittämä Camalot, joka kaksiakselisen rungon ansiosta on laaja-alaisesti säätyvä. Camalot kestää osakuormalla jopa täysin auki-asennossa. Black Diamondin Camalotin patenttisuojan mentyä umpeen ovat muutkin valmistajat alkaneet valmistaa kaksiakselisia camuja kuten Rock Empire ja DMM.

Frendit ovat varmistyuvälineistä vaativimpia. Pitävän ja pettävän asennuksen rajan arvioiminen on hyvin vaikeaa, toisinaan jopa mahdotonta. Niiden käytön harjoittelu asiantuntevan henkilön opastuksella vaarattomissa olosuhteissa ennen varsinaista käyttöä on välttämätöntä, niin myös riittävän teoriatiedon hankkkiminen kirjallisuudesta. Osa asetetuista laitteista irtoaa todellisessa putoamisrasituksessa. Frendien irtoamisiin on kuollut Keski-Euroopassa kokeneitakin kiipeilijöitä.

Frendien käytöstä

Kitka kallion ja leukojen välillä tulee olla riittävän suuri pysäyttääkseen putoamisen. Karkeat graniittihalkeamat tarjoavat paremman kitkan kuin sileä kalkkikivi. Laitetta ei saa asentaa irtonaisten kivien tai paasien väliin, sillä putoamisen aiheuttama puristusvoima voi olla usean tonnin luokkaa.

Halkeaman pinnat tulee olla mahdollisimmman kuivat. Niissä ei saa olla irtoainesta kuten multaa, kasvillisuutta tai jäätä, ettei laite kuormituksessa irtoaisi.

Kaikkien leukojen tulee olla jämäkässä kosketuksessa kalliooon. Leukojen kosketuspintojen tulee olla mahdollisimman suuret. Leuat eivät saa olla vain yhden hampaan varassa kallion särmää tai kidettä vasten. Rasituksessa särmät ja kiteet murtuvat helposti ja laite voi luistaa irti. Paikoilleen asetetun laitteen leukojen avauskulma saa olla enintään 120o. Rasituksessa leukojen kulma suurenee vielä vähän lisää. Tämä pelivara tulee säilyttää, jotta laite ei menettäisi otetta.

Jos laite on asetettu liian lähelle kallion reunaa, voi köysi heiluttaa laitteen irti. Tämä vaara on suuri varsinkin kolmileukaisilla. Nelileukaisilla on ominaisuus lähteä vaeltamaan käyden heiluttavan vaikutuksen voimasta joko syvemmälle tai ylöspäin. Tällöin laite voi joutua esim. liian leveään kohtaan halkeamassa, tai mennä niin syvälle, että irroitus hankaloituu. Laitetta asetettaessa on huomioitava todellinen kiristymissuunta mahdollisen putoamisen varalta.

Kunnon tarkkkailu ja huolto

Frendi on aina tarkastettava huolella ennen ja jälkeen jokaisen käytön. Leuoissa on pieniä “hampaita” jotka parantavat otetta kallioon. Kovassa käytössä ja varsinkin putoamisessa voivat hampaat (alumiiniseosta) kulua tai muuttaa muotoaan. Leukojen alumiiniseos on tietoisesti valittu pehmeäksi, jotta putoamisrasituksessa leuat mukautuvat tehokkaasti kallion pinnan epätasaisuuksiin saaden siitä paremman otteen. Lievästi kuluneita hampaita voi entisöidä viilaamalla. Leuassa tapahtuneen huomattavan muodonmuutoksen jälkeen tulee laite välittömästi hylätä. Jos laitteen akseli on vähääkään sujahtanut, vaijeri rispaantunut, yhdenkään leuan jousi veltostunut tai katkennut, taikka laitteen varaan on pudottu, tulee laite välittömästi hylätä. Akselin tulee olla öljytty (esim. CRC 5-56) ja kaikkien leukojen tulee voida kangertelematta liikkua koko säätöalueella. Öljytessäsi Frendiä, jossa on nauhalenkki, tulee varoa ettei öljyä joudu nauhalenkille. Jos yksikin leuka kangertelee, asettuu laite vinoon asentoon, tai estyy kiristymästä kalliota vasten.