Trekkaus Nepalissa / Petri Kaipiainen 1995

Milloin trekataan?

Nepal on monsuuni-ilmaston aluetta. Tämä merkitsee runsassateista kesää ja suhteellisesti kuivempia syksyä ja kevättä. Nepalin trekkaussesongit ovat keväällä maalis-huhtikuussa sekä syksyllä lokakuun alusta joulukuun puoliväliin. Tällöin sateita on melko vähän ja lämpötila on siedettävä, korkeudesta riippuen päivisin 0 ja +35 asteen välillä, öisin vuorilla saattaa olla 15 astetta pakkasta, Everestin/Gokyon alueella jopa -30. Keväällä alppiruusut, rhododendronit kukkivat komeasti, mutta ilma on joskus utuinen ja Intian tasangolta tulevan pölyn samentama. Syksyllä monsuuni on kirkastanut ilman, maisemat ovat parhaimmillaan.

Kesällä monsuunisateet tekevät kulun hankalaksi. Runsas vedentulo muuttaa polut liejuksi, maanvyörymät sortavat polut. Kesä on myös verijuotikkaiden aikaa. Ne eivät tyydy tarttumaan nilkkoihin polunvarren heinikosta, vaan pudottautuvat puista kulkijoitten niskaan. Korkeat solat saavat paksun lumipeitteen, trekkajien suosimassa Annapurnan pyhätössä on metrikaupalla lunta.
Monsuunin aikana trekkaaminen ei ole mahdotonta, jos vaikkapa pääsee lentämään Lukhlaan Everestin juurelle, pääsee hyppäämään enimpien iilimatojen ylitse. Monsuuniaikaan ei missään vuoristossa ole ainakaan pelkoa muista trekkaajista! Hyvällä onnella jokin vuorenhuippukin vilahtaa pilvien raosta.

Talvitrekkauksessa on oma viehätyksensä. Suomalaista eivät pienet pakkaset haittaa, mutta myös talvella korkeimmat solat ovat lumen tukkimat. Talvisin väkeä on vähän liikkeellä, joten rauhaa etsivälle aika on mitä parhain.