Kiipeilyvarusteet jäälle ja lumelle

JÄÄTIKKÖVAELLUSHAKKU

Jäätikkövaellushakku on periaatteessa säilynyt saman mallisena vuosikymmenet. Perinteinen puuvarsi on kuitenkin vaihtunut metalliseksi ja kädensija on päällystetty kumilla. Valittavan hakun varren pituus määräytyy henkilön pituuden ja kiivettävien reittien jyrkkyyden mukaan. Hyvin loivalla jäätiköllä liikuttaessa hakun varren tulee olla niin pitkä, että terästä kiinni pidettäessä varren nokka miltei yltää jäähän. 175 senttinen henkilö tarvitsee tällöin 75 senttisen hakun.

35-50 astetta jyrkillä lumikiipeilyreiteillä varren tulee olla lyhyempi. Lumikiipeilyssä etenemisen rytmi on sellainen, että työnnetään ylärinteen puoleisella kädellä hakku varsi edellä lumeen, astutaan askel kummallakin jalalla ylös käsin hakusta tukien, siirretään taas hakku ylemmäksi. Tällainen homma alkaa käydä tunnin jälkeen voimille, jos käsi joutuu työskentelemään koko ajan sydämen yläpuolella. Hyvä hakun pituus 175 senttiselle henkilölle lumireiteille on 65 senttiä.

Mixedreiteille valitaan vieläkin lyhempivartinen hakku, 50-60 cm. Taitava mixedkiipeilijä ei yleensä enää tarvitse pitkävartista pönkkää jäätiköllä liikkuessaan. Hakun terän laatuun kannattaa kiinnittää huomiota hakkua mixedreittejä varten valittaessa, sillä terää joutuu usein kolhimaan kallioon.

Campin malli Jolly helppoon jäätikkövaellukseen, Zephyr taas jää-, lumi- ja mixedkiipeilyyn. Jäätikköhakkuihin on saatavana lisävarusteena rannelenkki ja kuminen terän kuljetussuojus.

JÄÄPUTOUSKIIPEILYHAKKU

Terän kulma on jyrkkä, terän toinen pää vasaramallinen. Pituutta varrella on 45-55 cm. Sitä käytetään jyrkillä jää- ja mixedreiteillä yhdessä lyhyen jäähakun kanssa sekä jääputouskiipeilyssä (molemmissa käsissä). Jääputouskiipeilyhakkua on myös saatavana vaihdettavalla terämahdollisuudella. Joissakin malleisssa myös vasarapään tilalle voi vaihtaa kaapimen. Tällaiset hakut ovat huomattavasti jäähakkuja kalliimpia. Suosittuja kiipeilijöiden perusvarusteita ovat esim. Charlet Moser Quark, Camp Awax, ja Black Diamondin Viper ja Cobra. Awaxin uusi rannelenkki on markkinoiden kätevin.

JÄÄVASARA

Varren pituus n. 40 cm, kevyt varaväline vuoristoreiteille ja mixedkiipeilyyn. Vasaraspäällä voi lyödä hakoja kiinni ja terää voi käyttää jääkohdissa. Joissakin malleissa on teränvaihtomahdollisuus. Suosittu malli on esim. Campin Micro.

JÄÄRUUVIT JÄÄPUTOUKSILLE

Jääruuveja on saatavana monia malleja eri materiaaleista. Karkeakierteiset on tarkoitettu ruuvattavaksi ainoastaan pehmeään vuoristojäähän. Jääputouskäytössä ruuvien tulee ruuvautua jäähän käsivoimilla ilman mitään apuvälinettä. Jääputouskäyttöön soveltuvat erikoisterässeoksesta valmistetut laadukkaat amerikkalaiset Black Diamondit (pituudet 13, 16, 19 ja 22 cm, runkoputki 16 mm) tai edulliset Camp Ice Clawit



VUORISTOJÄÄRUUVIT

Vuoristoreiteillä varsinkin kesällä liikuttaessa auringon lämpösäteily lämmittää myös kiipeilijän vyöllä riippuvat jääruuvit lämpimiksi. Ruuvauksen jälkeen jo parin minuutin kuluttua on jäätä sen ympäriltä sulanut jo niin paljon, että ruuvi voi lotista irtaallaan reiässä. Pahimmassa tapauksessa sen voi vetää käsin suoraan pois. Vuoristojääruuvin kierre on oleellisesti korkeampi kuin jääputousruuveissa. Tällä saadaan aikaan parempi pysyvyys nollakelillä.

Vuoristojäällä toimittaessa suosittuja ovat teräsruuvit, esim. Camp Vertige. Vaikeissa olosuhteissa pitemmät 25 ja 30 senttiset antavat paremman pidon, normaaliolosuhteissa 20-25 senttiset ovat käytetyimpiä, 15 senttiset ovat tarkoitettu lähinnä teltan ankkuroimiseen jäätiköllä.

Vuoristojääruuvi ruuvataan paikoilleen hakun terää apuna käyttäen. Tämä on huomioitu ripustimen muotoilussa. Ripustin ei ole lehden mallinen, vaan se on ruuvin rungon suuntainen D-lenkki, jonka sisään hakun terän kärki sopii.

JÄÄRUUVIN PUHDISTIN

Usein kertaalleen ruuvatun jääruuvin sisältö jää jäätä täyteen eikä se lähde vetämään toista kertaa puhdistamatta. Sisällön saa pois puristamalla jääruuvia avokäsin niin kauan, etta sisältö sulaa irti. Hommassa tahtoo näpit jäätyä kovalla pakkasella. Kätevän puhdistimen voi valmistaa vaikkapa ohuesta puuporan terästä viilaamalla. Terän on mahduttava jääruuvin sisään.

LUMIANKKURI

Lumiankkureita käytetään jäätikkövaelluksilla, lumi- ja mixedkiipeilyssä varmistamiseen sekä laskeutumisankkurina. Se on alumiiniseoksesta valmistettu levy, pieni on kooltaan n. 12 x 20 cm, iso eli pehmeän lumen versio n. 15 x 26 cm. Levyyn on kiinnitetty noin metrin mittainen vaijerisilmukka. Suosittuja malleja ovat esim.Fixe tai DMM Deadman.



kuva
LUMITANKO eli kojootti

Lumitanko on alumiiniseoksesta valmistettu T-profiilisauva, pituudeltaan reilut puoli metriä ja se on varustettu metrin mittaisella vaijerisilmukalla tai ilman. Pääasiallisin käyttö on retkikuntakiipeilyssä kiinteiden köysien kiinnityksessä kovaan lumeen, käyttöä myös mixedkiipeilyn varmistuksissa.

JÄÄTIKKÖVAELLUSJALKINEET

Suosituin jäätikkövaeltajan jalkine on nahkainen vaellusjalkine, jonka pohja on jäykistetty metalli- tai hiilikuitulevyllä. Muovisia ylävuoristokenkiä käytetään hyvin kylmissä olosuhteissa esim. ylävuoristossa.

Nahkakenkä onkin parhaimmillaan toiminnassa, jossa liikutaan vuoroin kalliomaastossa, multaisella ja ruohikkoisella vaellusalustalla sekä jäätikön ylityksissä.

Malleja on kevyistä lähes kalliokiipeilytossun tyyppisistä jäykkiin, raskaisiin ja lämpimiin ylävuoristokenkiin. Kaikissa on kuminen Vibram-kuvioinen pohja. Kalliomalleissa kitkakuminen pohja-aines on nostettu kärjen yli ja 3-5 cm sivuille saakka kuten kalliokiipeilytossuissa. Tälläisiin ei voi kiinnittää pikalukollisia jäärautoja.

Lauhkeissa olosuhteissa jäätikkövaelluksella käytetään usein vaellusjalkineita. Kun liikutaan sohjoisella lumella on tärkeää, että jalkineet ovat hyvin kyllästetyt, mieluusti vielä GORE-TEX- tai vastaavalla hengittävällä vedenpitävällä kalvolla vuoratut, jotta jalkasi pysyisivät kuivempina. Kenkien pohjarakenteen tulisi olla huomattavan jäykkä, sillä jäärautojen käyttö pehmytpohjaisissa kengissä aiheuttaa helposti rasitusvamman jalkaan. Käytettävien jäärautojen tulee olla remmikiinnitteisiä ja joko sarana- tai jousisysteemillä taipuvaa mallia.



Nahkakenkä on huolellisen henkilön varuste. Se on hoidettava huolellisesti ja sen ominaisuudet on tiedettävä. Kastuttuaan se on hidas kuivumaan, eikä sitä saa kuivata liian kuumassa. Vaellusjalkineissa käytetään kahden sukan tekniikkaa, eli alle hyvin ohut keinokuituinen sukka ja päälle villaseossukka. Kun jalka liikkuu kengässä, liikkuminen tapahtuu kahden sukan välillä, eikä ihon ja sukan välillä. Puuvillasukka on vaelluksella huono, sillä kastuttuaan se ei kuiva helposti.

Esimerkkejä: Borealin Asan jossa on 6 millin Thinsulate- lämpöeristys ja vettäpitävä kalvo, varren korkeus on takaa noin 20 cm, , edestä pari senttiä korkeampi, jäykistetty pohja ( ei kokonaan umpijäykkä, mutta melkein), joka on edestä muotoiltu kaarevaksi askeltamisen helpottamiseksi ( pohja kohoaa kärjestä n. 15 milliä ylös). Iskuja poistava lämpöeristetty välipohja. Asaniin voi kiinnittää joko pikakiinnitteiset tai remmikiinnitteiset jääraudat. Asan- kenkien pääasiallinen käyttötarkoitus jäätikkövaellus , toimiminen helpoilla jääseinämäreiteillä sekä vuorikiipeilyssä Alpeilla ja Norjassa, sekä helpommat jääputousreitit kotimaassa. Lumikenkäily ja retkiluistelu onnistuu useimmilla välineillä ( yhteensopivuus kannattaa tarkistaa ennakkoon).



YLÄVUORISTOKENGÄT eli ns. kovat kengät

Kylmissä olosuhteissa jäätikkövaelluksessa, vuoristo- ja jääputouskiipeilyssä käytetään joko järeitä hyvin lämpöeristettyjä nahkakenkiä, tai irroitettavalla sisäkengällä varustettuja muovikenkiä, joissa päällykenkä on muovinen ja täysin jäykkä pohjasta, nilkan kohdalta varsi joustaa jonkin verran. Muovin laatu halvemmissa malleissa on sellainen, että niiden jalkaan laitto onnistuu vain huoneenlämmössä, lämpöeristeet ovat vanhanaikaiset (huopaa) ja imevät kosteutta helposti. Tällaiset mallit soveltuvat päiväretkille Alppien vuoristomajoilta.Talvi- ja retkikuntakäyttöön soveltuvat mallit, joiden muovi ei kovetu pakkasessa liikaa ja joiden sisäkengän lämpöeriste on lämmin ja kosteutta hylkivä (neopreenityyppinen).
Nahkaisesta ylävuoristokengästä esimerkkinä Borealin Super Latok, jossa 9 millin lämpöeristys ja vettäpitävä kalvo, varren korkeus on takaa noin 22 cm, , edestä pari senttiä korkeampi, jäykistetty pohja ( ei kokonaan umpijäykkä, mutta melkein), joka on edestä muotoiltu kaarevaksi askeltamisen helpottamiseksi ( pohja kohoaa kärjestä n. 15 milliä ylös). Iskuja poistava lämpöeristetty välipohja. Iitissä jalkaholvin muodon säätömahdollisuus. Super Latokiin voi kiinnittää joko pikakiinnitteiset tai remmikiinnitteiset jääraudat. Super Latok -ylävuoristokenkien pääasiallinen käyttötarkoitus on jäätikkövaellus kylmissä olosuhteissa, toimiminen vuorikiipeilyssä Alpeilla ja kuusitonnisilla vuorilla sekä jääputouskiipeilyssä kotimaassa kylmissäkin olosuhteissa.


Uudet ylävuoristokengät, varsinkin muoviset hiertävät helposti jalkaa. On tärkeää sisäänajaa eli kävellä niillä ennen kiipeilymatkaa riittävästi, jotta iho puristus- ja hiertokohdissa vahvistuisi riittävästi ja kiipeilyymatkasi onnistuisi.

JÄÄRAUDAT remmikiinnitteiset

Vaellusjalkineiden kanssa käytetään taittuvamallisia remmikiinnitteisiä jäärautoja. Jos jäätiköllä toimitaan vain hyvin helpoissa olosuhteissa, voi jääraudat olla 8-piikkiset, esim. Campin malli Pioneer. Tässä mallissa on suhteellisen lyhyet piikit ja siksi niillä on kevyt askeltaa. Jos on tarkoitus käyttää rautoja myös vaativimmilla reiteillä, tulee silloin kyseeseen 12- piikkiset remmiraudat, esim Campin Ice Trek. Niissä on jo vaakasuorat kärkipiikit, joista on apua jyrkällä jäällä. Muutkin piikit ovat pitemmät, joka on etu huonolla alustalla, mutta liikkuminen on vastaavasti raskaampaa hyvällä alustalla.

JÄÄRAUDAT pikakiinnitteiset

Koska jääputous- ja mixedkiipeilyssä jalkatyöskentely tapahtuu enemmän jäärautojen kärkipiikkien varassa, on edellämainittu yhdistelmä sitä raskaampi, mitä jyrkempi jää on kyseessä. Siispä käytetään ns. ylävuoristokenkiä ja jäykkärakenteisia pikakiinnitteisiä järeitä jäärautoja.

Jääputouskiipeilyyn tarkoitetuissa raudoissa kärkipiikit ovat pystyasennossa ja toiseksi etummmaiset piikit ovat viistosti eteen kallistetut.Pystypiikkiset jyrkälle jäälle, vaakapiikkiset vuoristoreiteille.

Pystypiikkisessä Campin Vectorissa on kärkikappaleiden vaihtomahdollisuus monopointiksi. Charlet Moserin M 10 on toinen yleisesti käytössä oleva muunneltavissa oleva jäärautamalli. Vaakapiikkisistä hyvä malli on Campin Ice Rider, jota saa pohjakumilevyillä tai ilman.

TERÄNSUOJAT hakkuihin ja jäärautoihin

Liikkuessasi yleisillä paikoilla siten, että repun ulkopuolelle on kiinnitety hakkuja tai jäärautoja, on ne oltava suojatut asianmukaisilla suojuksilla.



kuva
1. Kumiset suojat 12-piikkisille jääraudoille.
2. Kuminen vaellushakun terän suojus
3. Jääkiipeilyhakun terän suojus ja samalla vaellushakun varrenpään suojus.

Jääraudoille, joissa on enemmän, kuin 12 piikkiä, ei ole saatavana kumisia suojuksia. Niille on kuitenkin saatavana lujasta ripstopnailonkankaasta valmistettu vetoketjullinen suojapussi joka käy moneen muuhunkin tarkoitukseen kuten jääruuvien ym. tarvikkeiden kuljetukseen.Tilapäissuojapussin saa leikkaamalla vanhoista farkuista lahkeen reidestä poikki, raudat sisään ja päät kääritään.

HIIHTOVUORISTOVAELLUSVÄLINEET

Siteet Silvretta Tour, malli 300 kevyeen käyttöön pituussuuntaisella laukaisulla, malli 404 vaativampaan rinteeseen varustettu myös sivusuuntaisella laukaisulla , koot S, M, L

Alpine Trekker- hiihtosideadapterit laskettelusukseen
TELESKOOPPISAUVAT 3 osaiset, säätö 60,5 - 140 cm
NOUSUKARVAA, tarrakliimaiinnitteistä
Black Diamond setit, joissa karvan leveys 70, 80, 90 110 ja 120 milliä, pituus max 200 cm, kannassa koukut, kärjessä kuminen kiristyssysteemi, tai metritavarana 60 millistä karvaa esim.kapeisiin laskettelu- ja tour-suksiin tai ahkion vetoon murtomaasuksiin. Liian leveää nousukarvaa voi kaventaa esim mattoveitsellä tai saksilla sen purkautumatta
Camp kärkisilmukat nousukarvoihin 45 mm ja 60 mm ja setit joissa kantakoukut ja kärkikiristys
Tarraliimaputkilo vanhojen nousukarvojen liiman korjaukseen

VAATETUS

Kiipeilijän talvivaatetus muodostuu kolmesta kerroksesta: Alla pitkä urheilualusasu, joka siirtää kosteutta ylempiin vaatekerroksiin, välissä fleece- tai villavaatekerta ja päällimmäisenä tuulen ja veden pitävä hengittävä kalvollinen vaatekerta.

Synteettisistä keinokuiduista valmistetut urheilualusasut ovat vallanneet markkinoita perinteiseltä puuvillalta. Toki joissakin valmisteissa puuvillaa voi olla käsiteltynä seassa. Materiaalina on usein polyesteri, mutta menetelmät, jolla se kuidutetaan, eroaa eri valmistajilla. Perinteinen puuvilla kastuu hiestä, mutta keinokuitutuotteista saadaan rakenne, joka siirtää iholta kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin säilyen kuivan tuntuisena iholla. Laadukkaat keinokuituiset urheilualusasut ovat joustavia ja säilyttävät ryhtinsä pitkään. Esim. Lowe Alpinen Dryflo- aluasut

Talvilajeissa Fleece- väliasut ovat vallanneet markkinoita perinteisen villapaidan ja villahousujen tieltä. Ne ovat villaan verrattuna ilmavampia ja kevyempiä, ja näinollen myös lämpimämpiä. Fleecellä on myös parempi kyky siirtää kehon kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin.

Laadukkaat Fleecevalmisteet säilyvät pitkään siistin näköisinä, eikä ne veny helposti kyynärpäiden ja polvien kohdalta, kuten marketeista saatavat halvat tuotteet. Tunnettuja Fleecekankaan valmistajia ovat Malden Mills Polartec- kankaalla ja Gore omalla kankaallaan. Kankaan vahvuudet ( grammaa kankaan neliömetri) 100 ja 200 lauhemmille keleille, 250, 300 ja 375 kovempiin pakkasiin.

Päällimmäisenä käytetään tuulen ja veden pitävää hengittävää kalvollista vaatekertaa. Kalvossa on vieri vieressä niin pieniä reikiä, että vesipisara ei pääse läpi, mutta 1000 kertaa pienempi höyrypisara pääsee läpi. Kalvomarkkinoita on hallinnut 70 luvulla kehitelty amerikkalainen Gore- Tex. Nykyään on maailmassa jo monta kymmentä eri kalvovalmistajaa. Kilpailu kalvomarkkinoilla on kovaa ja eri valmistajat tuovat markkinoille toinen toistaan uudenaikaisempia kalvoratkaisuja.

Retkikunta- asut eroavat vapaa- ajan asuista viimeisteltyjen yksityiskohtien ansiosta. Kalvolliset kankaat toimivat talviolosuhteissa parhaiten jos vuorikangas on harva verkkomainen. Jos vuorikangas on liian tiivis, muodostuu kosteudesta jäähilettä vuorikankaaseen ja kalvon väliin.

Takissa tulee olla kookas kiinteä, miel. lipallinen huppu, kainaloissa tuuletusvetoketjut hikisiin hommiin, hihat normaalia pitemmät, ettei takki nousisi ylös käsiä ylös nostettaessa. Taskuja tarvitaan vain yläosassa, sillä lantion seutu on usein peitetty rinkan lantiovyön tai kiipeilyvaljaiden alle.

Retkikuntahousuissa tulee olla molempiin suuntiin toimivat sivuvetoketjut, jotta tarvittaessa voi tuulettaa enimpiä höyryjä. Positiivinen lisäominaisuus on sivuvetoketjuista, kun tarvii ruveta tuiskussa tarpeille, silloin voi takaosan avata ja vetää haarojen välistä eteen, jolloin henkseleitä ei tarvitse avata. Polvissa tulee olla leikkaukset ja vahvikepala. Lahkeiden suissa lumilukot.



SÄÄRYSTIMET

Säärystimien tarkoitus on estää lumen pääsy kengän varresta sisään ja suojata housuja jäärautojen piikeiltä.
Materiaalina voi olla kyllästetty kangas, usein gorduraa , laadukkaimmissa käytetään Gore-Tex kalvoa. Sivuissa tai edessä on vetoketju tai tarrakuja varmistettuna neppareilla. Yläosassa on kiristysnaru, alaosassa kannanaluslenkki. Korkeus n. 40 cm, halvimmat, lähinnä kevyeen käyttöön tarkoitetut mallit, ovat yhdenkoon tavaraa. Ylävuoristossa käytettävät mallit ovat kokoluokittain S, M, L, XL. Kankaaseen on laminoitu vettäpitävä kalvo. Kangas suojaa koko kenkää kärkeen saakka, tiukka kumipanta koko kengän ympäri. Tämä malli suojaa myös nahkaista telemark- kenkää tehokkaasti.

Esimerkkejä:
Black Diamond Gore-Tex säärystimet, lujaa cordurakangasta , koot S,M, L,XL
Lowe Alpine Mountain Gaiter alaosa lujaa Gorduraa, yläosa hengittävää Triplepoint kangasta
Terra Nova TERRAGAITERS, Gore-Tex retkikuntasäärystimet , tiukka kumipanta koko kengän ympäri, kangas tulee myös kengän päälle, koot S, M, L,XL

KÄSINEET

Talvilajeissa kädet joudutaan aina suojaamaan pakkasta vastaan käsineillä. Väärän mallisella käsineellä on huono ottaa kiinni esim. sauvasta tai hakusta, se ei suojaa kosteudelta , se on kylmä , tai se on hankala kuivata tai panna käteen. Sormikasmallisissa käsineissä alkaa kovalla pakkasella helpommin paleltamaan sormia, kuin rukkasmallisissa.

Hiihtovaelluksella, jää- ja retkikuntakiipeilyssä käytetään rukkasmallista kalvollista käsinettä, jossa on irroitettava sisärukkanen. Varren tulee olla riittävän pitkä ja laaja, että sen saa vaivatta takin hihan päälle, kiristimet ranteessa ja varren suussa tulee olla helppokäyttöiset.

Talviretkikunnissa sisäkäsineet otetaan yöksi kuivamaan rinnan päälle makuupussin sisään, jolloin kehon lämpö pukkaa kosteuden niistä pois ja ne ovat taas aamulla käyttökelpoiset.
Murtomaahiihtoon tai leudommille keleille voi hankkia kaksinkertaisesta fleecestä valmistetut Goren Windstopper-tuulensuojakalvolla varustetut sormikkaat. Niillä on helppo saada hyvä ote sauvasta.

Esimerkkejä: käsineet Lowe Alpine
Shelled Ice Mitt retkikuntakintaat, irroitettava sisäosa
Alpine Glove Vettäpitävä lämpöeristetty sormikasmallinen käsine talvikäyttöön.
Lujaa gorduraa, kämmenosassa, sormien sisäpinnalla nahkavahvikkeet.
Ascent Glove fleece-käsineet Polartecin tuultapitävä rakenne ja kämmenosat vahvistetut nahalla
pyöräilyyn ja jokasään ulkonaliikkujille, koot S, M, L.XL

KÄSINEIDEN KIINNITYSNAUHA

Käsineen pudottaminen vuoristoreitillä on paha juttu. Kätevä tapa pitää käsineet tallessa on puolentoista metrin mittainen kuminauha jonka päissä on pienet hakaset. Systeemi pujotetaan puseron alle rinnasta molempiin hihoihin ja lopuksi hakaset käsineisiin kiinni.

LAKIT, esim:
Lowe Alpine Mountain Cap hiihtovaelluslakki kylmiin olosuhteisiin. Uloin kerros Ripstop- nailonia, jonka alla Triplepoint- kalvo takaamassa vedenpitävyyden. Lakki on vuorattu fleecellä tehokkaan lämmöneristyskyvyn vuoksi.KootS,M tai L .
Ascent Cap tuultapitävä fleecelakki pyöräilyyn, hiihtoon ja kiipeilyyn, yhdenkoon, soveltuu hyvin myös kypäränaluslakiksi.

SUKAT

Alusukkana talviolosuhteissa käytetään urheilualusasumateriaalista valmistettuja ohuita alusukkia, jotka siirtävät kosteutta ulommaksi seuraavaan kerrokseen ja päällysukkana vahvaa villan ja keinokuidun seoksesta valmistettua sukkaa lämmöneristykseen.


OTSALAMPPU

Otsalamppu on välttämätön varuste niin talvivaelluksessa, kuin vuoristo- ja jääputouskiipeilyssä. Se kiinnitetään kypärään lämpussa olevalla kuminauhalla. Kiipeilijät suosivat keveitä malleja. Paristokotelo tulee yleensä kypärän taakse ja joissakin malleissa erillisellä johdolla kaulaan ripustettavaan kukkaroon. Kiipeilijöiden ja vaeltajien suosikkeja ovat laadukkaat Petzlin otsalamput, joista esim. Tikka Plus on kevyt ja kätevä.

KORKEUSMITTARI ja GPS- PAIKANNIN

Korkeusmittari toimii apuna paikantamisessa huonossa säässä ja joissakin tapauksissa säämuutosten arvioinneissa pitkillä vuoristoreiteillä. Saatavana on rannetietokoneita, joissa korkeusmittari on yhtenä osana (esim. Suunto) ja rannekelloon rakennettuja korkeusmittareita digitaalinäytöllä (esim Casio)

Veneilyssä läpilyöneet GPS- paikantimet ovat löytäneet tiensä retkikuntaluonteiseen kiipeilykäyttöönkin, tosin ongelmana on laitteiden heikko pakkasenkesto.

SUOJALASIT

Aurinkolasien tärkein tehtävä on silmien suojaaminen UV-säteiltä. Häikäisyn estäminen on vasta toisella sijalla. Nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota pitkäaaltoisen eli lähellä näkyvää valoa olevan UV-säteilyn vaikutuksiin silmään. Parhaat aurinkolasit suodattavat tehokkaasti myös lämpösäteilyn eli infrapunasäteilyn. Eri lasivalmistajat ilmoittavat suodatuskyvyn UV- ja IR-säteilyn absortioarvolla prosentteina. Järeimmissä vuoristolaseissa ovat molemmat 100 % tai hyvin lähellä sitä. UV- ja IR- eli lämpösäteily voi olla vuoristossa hyvin voimakasta myös pilvisellä säällä. Liika UV- säteily aiheuttaa silmään tulehduksen. Lievissä tapauksissa silmät punoittavat seuraavana aamuna ja niitä kirvelee. Voimakkaampi säteilyn yliannostus aiheuttaa näön menetyksen päiväksi tai pariksi.
Pitkällä aikavälillä saatu liika lämpösäteily turmelee näköä pysyvästi.
Aurinkolasien tehtävänä on UV-suodatuksen lisäksi vähentää näkyvää valoa niin ettei tule häikäisytunnetta. Hämäränäkö myös kärsii ellei päivällä suojata liialta auringolta. Tavalliset sporttilasit leikkaavat näkyvästä valosta pois 70 %, hiihtovaelluslasit 85 % ja ylävuoristolasit yli 90 %
Polarisoidut lasit ovat tarkoitetut vain vesille. Polarisaatio leikkaa pois veden kimmellyksen katsottaessa vastavaloon.
Jäätikkölaseja hankittaessa kannattaa linssien läpi päästämän valon värisävyyn kiinnittää huomiota. Ruskean kellertävä värisävy tuo kontrastit esille pilvisessä ja sumuisessa säässä. Siksi se on suosittu kiipeilijöiden ja laskettelijoiden keskuudessa.

Suojalasien rakenteen tulee olla sellainen, että sivulta ja takaviistosta tuleva säteily estyy. Tämä on hoidettu joko lasien kaarevalla rakenteella tai erillisillä sivuläpillä. Joissakin malleissa on erillinen nenäsuojus, joka on tarpeellinen ylävuoristossa, sillä se ehkäisee linsseistä peilautuvan valon osumisen nenään.

Tunnetuin jäätikkölasien valmistaja on ranskalainen Julbo.

AURINKOSUOJAVOIDE on vuoristossa välttämätön kasvoille, korville ja niskaan . Suojavoiteessa tulisi olla järeä suojakerroin ja ns. Total Bloc. Apteekista saa korkeatasoisia aurinkovoiteita. Vaihtoehtona huulten ja nenän suojaukseen on sinkkipasta, mutta sillä on tapana kuivattaa ihoa.

KEITIN

Ruoanlaitto on myös olennainen osa kiipeilypäivää. Ilman lämmintä ruokaa ei mono liiku. Kun liikutaan etäällä sivistyksestä, kohdistuu keittimen valintaan montakin näkökohtaa.

1. Keittimen tulee olla toimintavarma erilaisissa olosuhteissa.
2. Polttoaineen tulee olla tehokasta ja kevyttä kantaa.
3. Polttoainetta tulee olla yleisesti saatavilla.

Keittimen tehoon vaikuttaa ilman lämpötila, tuulen voimakkuus ja paikan korkeus merenpinnasta. Tietenkin tehoon ja polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös ruoan tai nesteen alkulämpötila. Lumen sulattaminen vedeksi on hidasta puuhaa.

Useilla kiipeilijöillä on jäljellä retkeilykaudeltaan spriillä toimiva Trangia-myrskykeitin. Se toimii hyvin kesäolosuheteissa. Talvella kohtalaisesti vain talvipolttimella. Kovalla pakkasella sprii kaasuuntuu huonosti ja keittimen teho heikkenee oleellisesti. Ylävuoriston ohuessa ilmassa on happea liian vähän spriikeittimelle. Trangiassa ei ole kunnollista liekin säätömahdollisuutta ja siksi ruoan hauduttaminen onnistuu sillä huonosti.

Bensakeitin: Huonoissa olosuhteissa sillä saa valmista alle puolessa Trangian ajasta. Polttoainetta on myös helposti saatavilla. Bensa on kaksi kertaa tehokkaampaa, kuin sprii ja viikon kestoisella reissulla se tuntuu jo painon kevennyksenä repussa. Bensakeitin on erityisesti arktisten talviretkikuntien suosiossa. Keitin on hankintahinnaltaan parinsadan euron luokkaa, mutta polttoaine onkin sitten halpaa. Monet käyttävät bensakeittimessään huoltoaseman lyijytöntä ysiviitosta, jolloin epäpuhtaudet tukkivat toisinaan suuttimen. Pitempikestoisille reissuille kannattaa hankkia puhdistettua bensiiniä eli ns. pisnkonebensaa. Näin välttyy vastenmieliseltä suuttimen rassaukselta avokäsin pakkasessa ja kattilatkaan eivät nokeudu niin helposti.

Bensakeitin tulee esilämmittää parin minuutin ajan. Vasta kun liekki palaa tasaisesti, se ei nokea kattilaa. Bensan kanssa touhutessa tulee olla huolellinen.
Saatavilla on keittimiä useilta valmistajilta. Suosittuja ovat esim. MRS: n malli Wisperlight ja XGK- 2 Multifuel stove. Jälkimmäisessä on erillinen suutin myös petroolille. Muita merkkejä on esim. Primus ja Optimus.

Kaasukeittimet valtaavat nykyään alaa keveytensä ja toimintavarmuutensa ansiosta. Kaasu on kevyttä kantaa. Keittohomma on siistiä ja helppoa ja hauduttaminen onnistuu parhaiten, sillä liekin voi säätää tarkasti ja tosi pienelle. Butaanikaasusäiliöt soveltuvat kevät- kesä ja syyskäyttöön, seoskaasusäiliöt (30% probaania, 70% butaania) talvikäyttöön.

Retkikuntakäyttöön voi pullotutta 40/60 % seosta.

Markkinoilla on tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Useat mallit soveltuvat kesäkäyttöön, vain harvat talvikäyttöön. Talvikäyttöön eivät sovellu sellaiset polttimet, jotka kiristetään kertakäyttöiseen venttiilittömään pulloon kiinni. Kovalla pakkasella paineen pullossa laskiessa sinne jää vielä pari senttiä kaasuuntumatonta nestettä. Pullon lopun voi käyttää lauhalla säällä, jos siinä on venttiilikorkki. Letkullisen keittimen pullo-osan voi kääntää keittimen syttymisen jälkeen sievästi nurinpäin pakkasella, jolloin kaasu tulee ulos paremmin

Moniin kaasukeittimiin joutuu itse virittelemään tuulisuojuksen alumiinifoliosta.

REPUT

Kiipeilijät kuljettavat usein retkeilyvarusteiden lisäksi 10-20 kg kiipeilytavikkeita, joten vaatimukset repun suhteen ovat kovia.

Anatomirepuissa ei ole varsinaista putkikehikkoa kuten rinkoissa, vaan tukeminen on suunniteltu sisään rakennetun kantojärjestelmän varaan, joka on tuettu kahdella alumiinisuikaleella. Etuna on se, että suikaleet voidaan taivuttaa omistajan selän muotojen mukaiseksi. Anatomirepun voi säätää, kuten rinkankin oikealle korkeudelle.

Rahtikantoon tarkoitetuissa yli 50 litraisissa on myös riittävän tukevat olkahihnat ja lantiovyö. Suurin osa kuorman painosta tulee säätää lantiovyön varaan. Kun rinkka on iokein säädetty, voi olkahihnat olla niin löysällä, että kävellessä voi panna vaivatta sormen olkahihnan ja olan väliin.

Anatomirepuissa on remmit lisäkuorman kiinnitykseen useassa paikassa repun ulkopuolella. Vuorikiipeilijöille tärkeitä on hakkujen ja jäärautojen kiinnitysmahdollisuus.

Suureen reppuun pakkaa tietysti paljon tavaraa. Viiden kilometrin taipaleen kuljettuaan rupeaa väkisin miettimään että mitähän siellä on liikaa. Painavat tavarat pakataan lähelle selkää, vaatteet tueksi uloimmaksi.

Hyvin pakattuna jo 60-litrainenkin kuljettaa siedettävästi kolmen vuorokauden talvisen kiipeilyretken tavaroiden kantamisessa, viikon reissuun tarvitsee jo liki satalitraisen. Lisäksi tarvitset myös pienemmän, noin 40 litraisen repun kiipeilyreitille. Joissakin tapauksissa on eduksi käyttää rinkan lisäksi etupuolella kookasta vyölaukkua, tällöin on esim. valokuvaustarvikkeet , juomat ja kartat helposti saatavilla

VUORISTOTELTTA

Tuulet vuoristoissa voivat olla hyvin kovia. Tavallisen leirintäalueelle tai metsämaastoon tarkoitetun teltan mukaanotto vuorille voi koitua kohtalokkaaksi. Kunnollinen vuoristoteltta on rakennettu parhaista materiaaleista tiukan laadunvalvonnan alaisena ja prototyyppejä on testattu Himalajan kiipeilyretkikunnissa ja myös tuulitunnelikokeilla.

Koviin tuuliin suunniteltu teltta on pakostakin matala pienen ilmanvastuksen aikaansaamiseksi. Kaarina käytetään vankkoja alumiiniseoskaaria. Myrskyliepeet ovat tarpeelliset kahdestakin syystä: talvella ne estävät pölyävän lumen pääsyä telttaan ja tuulella niiden päälle voi kasata kiviä tai jääpaloja, jotta teltta pysyisi paremmin paikoillaan. Haittana myrskyliepeet ovat tyvenellä säällä, jolloin ilman kierto heikkenee.

BIVAK-PUSSI

Välttämätön varuste hätäyöpymiseen vuoristoreiteillä. Kesäisissä olosuhteissa sellaisenaan, talvella makuupussin päällä. Saatavana yhden, kahden ja kolmen hengen pusseja. Halvimmissa materiaalina vettähylkivä kangas, laadukkaimmissa Gore-Tex kangas. Paremmissa yhden henkilön pusseissa on pään kohdalle laitettu kaari ja säädettävä ilmastointiaukko sääskiverkon kera. Vetoketju on piilossa sadelistan alla.

MAKUUALUSTA

Makuualustalta vaaditaa lämmöneristys- ja jousto-ominaisuuksia, lisäksi sen tulisi olla kevyt. Talviolosuhteissa parhaimman lämmöneristävyyden antaa solurakenteinen itsetäyttyvä alusta, jonka normaalivahvuus on 3- 4 cm. Se antaa myös paremman levon, koska siinä on enemmän joustovaraa tavalliseen verrattuna.

Haittana on sen huono täyttyminen pakkasella, jolloin sinne joutuu lisäämään ilmaa, Puhaltamisessa alustan sisälle pääsee hengityskosteutta, joka jäätyy sinne pakkasella. (Tästä tulee ongelmaa vasta useiden täyttöjen jälkeen).
Käytän itse talvikiipeilyreissuilla perusleirissä yhtä itsetäyttyvää alustaa ja lisäksi metrin mittaista tavallista makuualustan pätkää. Kokkaus-ja pukeutumistoimissa säilytän ilmatäytteistä kaksinkerroin pääpuolessa istuen tavallisella makuualustalla.Näin saa ehkäistyä ilmatäytteisen alustan rikkoontuminen esim. kenkien jalkaanlaiton yhteydessä.

Itsetäyttyviä solurakenteisia makuualustoja valmistaa Insul- Mat, Therm- A- Rest ja Metzler.